Onko hyvä oppiminen kallista oppimista?

Home / Yleinen / Onko hyvä oppiminen kallista oppimista?

Käsitykset tuloksellisesta oppimisesta ovat meillä Suomessa täysin ajastaan jäljessä. Sinä, joka vastaat yrityksesi oppimiskulttuurista, tiesitkö tätä?

Väite 1: Valtaosa yritysten henkilöstökoulutuksista perustuu jo kauan sitten tehottomiksi todettuihin menetelmiin ja passiiviseen oppimiseen

Klassinen pedagogeille tuttu ”oppimispyramidi” kertoo, kuinka huonoja oppimistulokset ovat, jos oppiminen perustuu passiiviseen kuunteluun ja luennointiin. Jos siis Heikki istuu seminaarissa kahdeksan tuntia päivässä,  kannattaisi hänelle maksaa 1-2 tunnin panoksesta. Sen verran (korkeintaan) hän kykenee omaksumaan asioita, ja käytäntöön hän vie todennäköisesti, no, ei mitään.

Kysymys: Paljonko yrityksenne koulutustoimenpiteistä painottuu passiiviseen oppimiseen?

 

Väite 2: Tehostamisellakin on rajansa

Tehokkuutta tarvitaan, mutta rajansa kaikella. Clayton Christensen on jakanut osuvasti innovaatiot kolmeen kategoriaan, eli tehostaviin innovaatioihin, ylläpitäviin innovaatioihin ja uutta luoviin innovaatioihin. Tehostavat innovaatiot usein vähentävät työpaikkoja ja vapauttavat pääomaa, jota voidaan taas käyttää uutta luovien innovaatioiden kehittämiseen. Uutta luovat innovaatiot synnyttävät taas uusia työpaikkoja. Me Suomessa olemme vuosikausia keskittyneet tehostaviin innovaatioihin, mutta näistä vapautunut raha ei ole ohjautunut uutta luoviin innovaatioihin, eikä uutta ole syntynyt rapistuvan päälle.  Olemmekin säästämässä itsemme hengiltä.

Suomi tarvitsee nyt uutta luovia innovaatioita. Suurinta kasvua ja merkittävimpiä innovaatioita on kautta aikain synnytetty luovuutta ruokkivissa innovaatiokeskuksissa, joille Himasen mukaan on tyypillistä luovuuden kulttuuri, omanlainen luovuutta ja innovaatioita ruokkiva tuottaja-manageri-systeemi sekä riittävä määrä luovia osaajia. Myös työyhteisö voi toimia tällaisena miniatyyrisena innovaatiokeskuksena, joka kannustaa uuden luomiseen ja innovatiivisuuteen.

Kysymys : Miten yrityksenne tukee työntekijöiden innostumista, luovuutta ja innovatiivisuutta?

 

Väite 3. Oppiminen siirtyy verkkoon

Verkko-oppimisessa on paljon etuja, jotka syystä tai toisesta ohitamme täällä Suomessa. Jos perinteinen luennointi siirtyy verkkoon, voidaan yhdessä vietetty aika käyttää merkitykselliseen oppimiseen sekä kokemusten ja näkemysten jakamiseen (eli dialogiin). Verkko-oppiminen on kustannustehokasta, sillä yhdellä suorituksella voit jakaa osaamistasi uudelleen ja uudelleen laajoillekin joukoille. Se myös mahdollistaa pääsyn sellaisen tiedon äärelle, mikä aiemmin on käytännössä ollut tavoittamattomissa. Jos esim. Harvardissa ja MIT:ssä opiskelee yhteensä reilu 30 000 opiskelijaa, niin verkko-opetuksessa heitä on mukana jo 2,5 miljoonaa. Coursera tarjoaa ilmaiseksi huippuyliopistojen luentosarjoja kaikkien oppimishaluisten käyttöön, ja eräänkin huippuluennoitsijan luentosarjaa on seurattu verkon kautta niin ahkerasti, että saavuttaakseen saman opiskelijajoukon perinteisellä luentotyylillä, hänen pitäisi jatkaa luennoitsijana seuraavat 200 vuotta.

Kysymys: Onko verkko-opetus jo osa osaamisen kehittämistänne?